Kaikki kirjoittajan Petteri artikkelit

Kirja-analyysi: Hiljainen johtaminen

Johdanto:

Tämän kertaisessa kirja-analyysissä on David Rockin kirjoittama Hiljainen johtaminen (Quiet Leadership). Viimeksi tutkiskelin Max Landsbergin ajatuksia valmentamisesta. Silloin käsillä oli teos johon oli kerätty erilaisia tekniikoita ja tieteen löydöksiä, jotka Landsberg on kokenut hyödyllisiksi valmentamisessa. Rockin Hiljainen johtaminen puolestaan käsittelee yhtä ideologiaa, jonka avulla viedään läpi valmennustilanteet. Rock on paketoinut hiljaisen johtamisen ideologiansa kuuden askeleen malliksi, jonka toimivuutta hän perustelee kokemuksella ja uusimmilla neurotieteiden löydöksillä. Mallin voi karkeasti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen kertoo perusrakennuspalikat valmentamiselle, toinen osa kertoo kuinka valmennuskeskustelu käydään ja kolmas osa katsoo tulevaisuuteen.

Tämän kertainen tarina muodostuu seuraavasti. Ensin paneudutaan Rocking kuuden askeleen malliin ja muodostetaan siitä mieleen painuva kuva. Sitten kiteytetään kirjan ydinviesti ja lopuksi vielä hieman pohdintaa, kuinka valmentava johtaminen toimii käytännössä.

Mistä kirja kertoo:

Kirja kertoo valmentavasta johtamistyylistä, jonka Rock on nimennyt ”hiljaiseksi johtamiseksi”. Kirjan ensimmäisessä osassa Rock esittelee viimeaikaisia aivotutkimuksen löydöksiä ja perustelee näiden kautta miksi valmentava johtaminen toimii. Tämä osa kirjasta on mielenkiintoista luettavaa, mutta sen voi hyvin jättää väliin, jos hyväksyy Rockin ajatuksen, että tämä toimii. Toinen osa on kuuden askeleen mallin kuvaamista ja kolmas osa esimerkkejä kuinka kuuden askeleen malli laitetaan toimintaan. Tässäkin kirjassa niin kuin yleensä esimerkit ovat yksinkertaistettuja ja niistä tulee tunne, että ei tämä ihan näin helposti käytännössä toimi. Itse olen huomannut valmentaessani, että keskustelut ovat huomattavasti monisyisempiä kuin mitä kirjan esimerkit antavat ymmärtää.

Hiljaisen johtamisen kuuden askeleen malli muodostuu ajattelun ajattelemisesta, potentiaalin kuuntelemisesta, tarkoituksella puhumisesta, tanssista kohti oivallusta, uuden ajattelun luomisesta ja seurannasta.

Askel 1: Ajattele ajattelemista

Keskittymällä ajattelemaan ajattelua aukeaa uudenlainen maailma nähdä asioita. Valmentajan kannattaa keskittyä siihen, mitä valmennettava ajattelee asiasta, eikä itse asiaan. Rock luettelee kuusi asiaa, jotka on hyvä pitää mielessä aina valmentamisessa (a) anna muiden tehdä ajattelu, (b) keskity tuloksiin, (c) kokeile ihmisten rajoja, (d) omaa positiivinen asenne, (e) prosessi ennen sisältöä. Mitä nämä sitten tarkoittavat? Rock uskoo, että valmennettava on paras henkilö löytämään oikean ratkaisun käsillä olevaan ongelmaan ja siksi valmentajan kannattaa keskittyä auttamaan valmennettavaa ajattelemaan ja löytämään itse ratkaisut. Tuloksiin keskittyminen johtaa nopeampaan tuloksien syntymiseen kuin itse ongelman pohtiminen. Tässä on hyvä muistaa, että valmennus- tai johtamistilanteen tarkoitus on löytää ratkaisuja ja uusia toimintatapoja. Sen vuoksi keskitytään tuloksiin. Kaverin kanssa keskusteltaessa voi olla paljon hedelmällisempää keskittyä ongelmaan, koska se yleensä johtaa todella mielenkiintoisiin keskusteluihin. Ihmisten rajojen kokeilu on oleellinen osa valmentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valmentajan pitää auttaa valmennettavaa ajattelemaan uusilla tavoilla. Tämä pitäisi vielä pystyä tekemään positiivisella asenteella. Ajatus tässä takana on, että ihmiset soimaavat itseään jo ihan tarpeeksi tekemättömistä asioista, joten heitä ei tarvitse enää rankaista lisää. On myös osoitettu, että positiivisen asenteen kautta päästän parempiin tuloksiin. Lopuksi pitää muistaa laitta aina prosessi sisällön edelle. Tällä Rock tarkoittaa sitä, että valmentajan kannattaa viedä keskusteluja läpi aina samalla prosessilla ja yrittää pysyä hieman etäämmällä sisällöstä. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että aina ei ole oikea hetki laittaa ihmiset ajattelemaan. Pitää osata tunnistaa tilanne, milloin laittaa ihmiset ajattelemaan, milloin auttaa löytämään ratkaisuja ja milloin taas vain kertoa miten asia on.

Askel 2: Kuuntele potentiaalia

Potentiaalin kuuntelussa on tärkeää oikeasti kuunnella ihmistä ja mitä hänellä on sanottavaa. Rock sanoo, että kuuntelemista ohjaavat yksityiskohdat, suodattimet, omat agendat ja kuumat pisteet. Suodattimet tarkoittavat sitä, että kuuntelemme viestiä sen mukaan miten itse hahmotamme maailman. Omat agendat taas ajavat meitä kuuntelemaan, mitä meille olisi tässä tilanteessa. Kuumat pisteet ovat taas niitä asioita, jotka menevät meillä tunteisiin. Jos pystyy jättämään omat suodattimet pois, kytkeä hetkeksi oman agendan ajattelun pois päältä ja tunnistaa, koska asiat meinaavat mennä tunteisiin niin alat oikeasti kuunnella toista ja ehkä myös ymmärtää häntä. Näiden asioiden toteutumista Rock kutsuu etäisyyden selvyydeksi.

Askel 3: Puhu tarkoituksella

Tarkoituksella puhumisen Rock kiteyttää ytimekkyyteen, täsmällisyyteen ja kohteliaisuuteen. Nämä kolme asiaa tarkoittavat käytännössä sitä, että puhuja miettii tarkoin oman viestinsä, jotta se olisi mahdollisimman lyhyt, täsmällinen ja kohtelias. Tässä esimerkki tarkoituksella annetusta palautteesta ”Kiitos N.N todella hyvistä palaverimuistiinpanoista. Niistä näkyi, että olit keskittynyt palaveriin, koska vain kaikki oleelliset asiat olivat mainittuna. Kiitos, oli erittäin mukava, kun oli lyhyet ja selkeät muistiinpanot.”.

 

Askel 4: Tanssi kohti oivallusta

Tanssi kohti oivallusta on Rockin kuuden askeleen mallista se osa, joka keskittyy itse valmennuskeskustelun läpi viemiseen ja antaa sille rakenteen. Keskustelussa on neljä vaihetta ”lupa”, ”sijoittaminen”, ”kysymykset” ja ”selventäminen”. Aluksi on tärkeää pyytää lupa aloittaa keskustelu, näin vältetään tilanne, jossa henkilö ei ole valmis keskustelemaan asiasta. Samalla myös avataan ajattelu keskustelulle. Keskustelun alussa sijoitetaan keskustelijat samalla kartalle, jotta kaikille on selvää mistä aiheesta olemme keskustelemassa. Valmentajan tehtävänä on esittää kysymyksiä ja näin saada valmennettava ajattelemaan asiaa ja löytämään ongelmaan uusia ratkaisuja. Valmentajan pitäisi pystyä esittämään ajattelua ruokkivia kysymyksiä (thinking questions). Palaan näihin ajattelukysymyksiin jatkossa toisen kirja-analyysin parissa. Minulla on takataskussa yksi kirja, joka on omistettu näille kysymyksille. Tässä kohtaa valmentajan pitää pystyä kuuntelemaan erityisen tarkasti valmennettavaa, jotta pystyy seuraavassa vaiheessa selventämään keskustelua. Selventäminen tarkoittaa valmennettavan kertomien asioiden jäsentelyä ja kirkastamista niin, että valmennettava pystyy oppimaan lisää. Tämän jälkeen palataan sijoittamiseen ja näin tanssi jatkuu, kunnes tullaan siihen kohtaan, jossa valmentajan mielestä keskustelu syvenee ja on aika pyytää uusi lupa astua keskustelussa seuraavalle tasolle.

Askel 5: Luo uutta ajattelua

Luo uutta ajattelua sisältää kolme vaihetta tanssia kohti oivallusta. Ensin autetaan valmennettavaa luomaan uutta ajattelua, sitten haastetaan valmennettavaa löytämään vaihtoehtoja ja lopuksi potkaistaan persuksille ja lähetetään valmennettava matkaan sen energian kantamana, joka on syntynyt uusien mahdollisuuksien oivaltamisesta. Tämä kuulostaa helpolta ja lyhyeltä, mutta käytännössä vaatii valmentajalta erittäin paljon tarkkaavaisuutta ja hereillä oloa, jotta pystyy haastamaan valmennettavaa löytämään mahdolliset vaihtoehdot ja tunnistamaan, milloin on oikea aika potkaista persuksille ja toivottaa hyvää matkaa.

Askel 6: Seuranta

Kuudennen askeleen tarkoituksena on varmistaa, että aikaisemmin syntyneet uudet ideat ja ajatukset muuttuvat käytännöiksi ja uusiksi tavoiksi. Rock pukee seurannan FEELING malliksi. F vastaa faktoja, E tunteita, E rohkaisua, L oppimista ja NG uusia tavoitteita. Rock väittää, että nämä asiat muistamalla valmentaja pystyy auttamaan valmennettavaa pääsemään eteenpäin omissa pyrkimyksissään. Tämä vaihe on kuuden askeleen mallista tärkein osa, koska muuten hyvät keskustelut, niistä syntyneet ideat ja energia eivät koskaan kanavoidu uudeksi tekemiseksi.

Malli yhdellä silmäyksellä

Alla on viimeisin versio kuvasta, jonka avulla itse hahmotan ja muistan Rockin kuuden askeleen mallin. Kirjassa on myös omat kuvat mallista ja yhdistämällä kuvat saa hyvän ymmärryksen mallista, mutta vaatii muutaman lukukerran. Kuvaa piirtäessäni minulla oli tavoite paketoida koko kirjan viesti yhteen kuvaan niin, että voin kuvan avulla kertoa mistä kuuden askeleen mallissa on kyse. Alussa mainitsin, että mallin voi jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on talon alla olevat kolme tuki paasia. Nämä ovat asioita, jotka pitää olla mielessä, kun käydään talon sisällä olevaan keskustelua, joka on mallin toinen osa. Kolmas osa sijoittuu talon ulkopuolella, koska se tapahtuu keskustelun päätyttyä. Tämä jako ilmentää, että mallissa on tietyt teoreettiset asia, käytännön keskustelu ja seuranta.

David Rockin Hiljainen johtaminen yhdellä silmäyksellä

Kirjan ydinviesti:

Kirjan ydinviesti on, että jos halutaan parantaa suorituskykyä, niin ihmisten pitää alkaa ajatella uudella tavalla. Rock uskoo, että paras tapa muuttaa ihmisten toimintaa on saada heidät ajattelemaan uudella tavalla, mikä muuttuu uudeksi aikaisempaa paremmaksi toiminnaksi. Ihmiset voidaan saada ajattelemaan uusilla tavoilla monin eri keinon ja Rockin Hiljaisen johtamisen kuuden askeleen malli on vain yksi tapa, jonka Rock on todennut käytössä erittäin tehokkaaksi, kun pitää päästä A:sta B:hen. Kirjan alussa Rock mainitseekin, että tällaisen keskustelun tarkoituksena on viedä keskustelu mahdollisimman nopeasti pisteestä A pisteeseen B.

Arvio:

Itse pidin kirjasta paljon, koska Rockilla on mielestäni hyvin käytännönläheinen ote valmentamiseen. Olen kokeillut mallia valmennettavieni kanssa ja näin käytännössä todennut, että malli todella auttaa valmentajaa viemään keskustelua eteenpäin ja luomaa uudenlaista toimintaa. Toinen syys miksi kirja vetosi minuun oli, että Rock ei pyrkinyt sanomaan, että tämä malli on ratkaisu kaikille keskusteluille tai, että valmentamisessa pitäisi aina pyrkiä vain esittämään kysymyksiä. Minusta oli hienoa, kun Rock ensimmäisessä askeleessa kuvaa tikapuut, jotka määrittävät, kuinka paljon on syytä olla valmentava (kysymyksiä esittävä). Valmentajan onkin erittäin tärkeä ymmärtää milloin esittää kysymyksiä ja milloin antaa ohjeita. Molemmille näille on oma aikansa ja paikkansa.

Nopealla kirjan lukemisella saattaa tulla käsitys, että tässä on vain taas yksi maailmaa syleilevä malli, joita eri valmentajat suoltavat maailmaan, mutta hieman enemmän kirjan ajatuksiin ja oppeihin paneutumalla pystyin itse toteamaan kirjan viestin hyvin hyödylliseksi.

Loppusanat

Toivottavasti kirjoitukseni herätti sinussa innostusta ja sait uusia ajatuksia, kuinka voisit kehittää itseäsi valmentajana. Kuulen mielelläni myös sinun ajatuksista ja kaikki rakentava kommentointi otetaan vastaan avosylein.

 

Iloista alkavaa vuotta 2017!

Petteri

 

Kirja-analyysi Max Landsbergin kirjasta Mastering Coaching

Johdanto

Tässä kirja-analyysissä avaan aluksi kirjan sisältöä, jotta lukijan on helpompi päästä mukaan. Tämän jälkeen käyn läpi kirjan ydinviestiä ja sen jälkeen annan oman arvioni kirjasta. Sitten avaan paria kirjan ajatusta ja kerron, kuinka olen itse ajatellut hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Lopuksi vielä muutamia ajatuksia Landsbergin esittelemästä mindfulnessista, joka on minulle tuttua niin lukemisen kuin käytännön harjoittelun kautta.

Sisältö

Max Lansdberg kerää uusimpaan kirjaansa Mastering Coaching tieteen löydöksiä ja yritysmaailman työkaluja valmentamista varten. Landsbergin esittelemät löydökset ja työkalut eivät ole suunnattu mihinkään tiettyyn valmennustilanteeseen vaan lukijan täytyy itse pohtia miten haluaa soveltaa työkaluja. Lopuksi Landsberg esittelee yleisiä tilanteita, joihin hän on törmännyt omalla urallaan valmentajana.

Kirjan ensimmäisessä osassa Landsberg esittelee neurotieteiden, urheilu- ja positiivisen psykologian, mindfulnessin ja kokeellisen oppimisen tiedealojen löydöksiä ja saavutuksia. Toisessa osassa hän paneutuu viiteen työkaluun, joita hän kutsuu strategioiksi. Viisi strategiaa ovat ”Expert Performance”, ”6 Steps to Mastery”, Collin’s Hedgehog and the BHAG, McKinsey’s Three Horizons ja Psychometics. Kolmannen osan tilanteet ovat roolinvaihto, 360⁰ -palaute, hallitustyöskentelyn tehokkuus ja y-sukupolvi.

Neurotiede käsittelee uusimpia löydöksiä, jotka perustuvat aivojen magneettikuvaamiseen. Neurotieteet valottavat aivojen toimintaa ja selittävät miksi nykyisin käytössä olevat työtavat ja mallit toimivat. Urheilupsykologiaosiossa haetaan oppeja tiedemiehiltä, valmentajilta ja urheilijoilta. Positiivinen psykologiakappale (PP) antaa yleiskuvan PP:n oppeihin. Mindfulness esittelee sen taustoja ja hyötyjä menemättä kovinkaan syvälle aiheeseen. Kokeellisen oppimisen kappale kertoo, mitä oppiminen vaatii, miten taidon kehittymistä voi kuvata, miten ihmiset oppivat ja miten oppimista voi mitata. Strategiat ja tilanteet osien kappaleet noudattelevat samanlaista kaavaa. Näissä kappaleissa esitellään kyseessä oleva konsepti ja avataan hieman, kuinka kyseistä konseptia voi hyödyntää valmentamisessa. Vaikka kuittasin kirjasta kaksi kolmas osaa yhdellä lauseella, se ei tarkoita, että nämä osiot olisivat yhtään vähempiarvoisia.

Kirjan ydinviesti

Kirjan ydinviesti Landsbergin mukaan on tarjota lisää konsepteja ja työkaluja kaikille valmentajille ja näin lisätä heidän valmiuksiaan toimia parempina valmentajina. Kirjan luettuani voin sanoa, että tämä lupaus täyttyy. Monet asiat kirjassa ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden syvällinen hallitseminen vaatii harjoittelua, jotta voi toteuttaa asioita omassa elämässä, valmentamisessa tai opettaa niitä valmennettavalle tai asiakkaalle. Hyvä esimerkki tästä on psykometriakappale, jossa esitellään erinäisiä työkaluja. Tämän kirjan lukemisella ei kuitenkaan mielestäni voi vielä lähteä käyttämään mitään noista työkaluista.

Arvio

Minusta kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen erityisesti tiedeosion löydöksien takia. Tiedemaailman löydökset ovat helpoiten sovellettavissa omaan ja muiden toimintaan. Kirjan toisen osan konseptit ja mallit vaativat enemmän ajatustyötä ja pohdintaa, jotta niille löytyy oikeat käyttötarkoitukset. Kirjan kolmannessa osassa esitellyt tilanteet ovat ihan viihdyttävää luettavaa, mutta harva valmentaa yritysten hallituksia päivätyönään.

Yleisarvosana kirjalle, on että kannattaa lukea, jos on kiinnostunut valmentamisesta tai itsensä kehittämisestä. Uskon, että jokaiselle lukijalle jää jotain haaviin. Kirjasta löytyy myös hyviä referenssejä, jotka ovat lukemisen arvoisia. Alla ovat omat suosikkini.

Williams, M., Penman, D., (2011). Mindfulness: A Practical Guide to Finding Peace in a Frantic World. London: Platkus.

Gallway, W.T. (1974). The Inner Game of Tennis. New York: Random House.

Ajatuksia ja työkalupakin täytettä

Itse nappasin tästä kirjasta mukaan ajatukset ”Training buddy” ja ”Six Steps to Mastery”. ”Training Buddy” ajatuksen idea kiteytetysti on, että yhdessä jonkun toisen kanssa kehittyy nopeammin ja pidemmälle kuin yksinään. Monesti tämä toteutuu ihan huomaamattakin. Esimerkkinä uuden harrastuksen aloittaminen tapahtuu monesti kaverin tai kavereiden kanssa. Kaksin tai porukassa tsempataan toisia ja treenataan yhdessä. Niissä tilanteissa, kun joku ei jaksa niin kaveri tai porukka vetää mukana. Näin harrastus jatkuu kuin itsestään ja taito karttuu harjoittelun ja toisilta saadun palautteen myötä. Itse aion soveltaa ”Tarining Buddy” ajatusta valmentajana kehittymisessä. Laitoinkin omaan kalenteriin merkinnän, että syksyn 2016 aikana pitää löytää oma valmentaja buddy.

Six Steps to Mastery” Landsbergin” havaintoihin, kuinka suuret maalarit ovat kehittyneet mestareiksi omalla alallaan, Landsber mainitsee kuusi kohtaa, jotka auttavat tiellä kohti mestariutta. Harjoittelu (Practice), sponsori (Patron), paikka (Place), aikaisempi taide (Prior Art), tuotteliaisuus (Productivity) ovat asioita, jotka nostavat yksilön mestariuteen. Place idea on, että pitää mennä sinne missä oman alan maailman huiput työskentelevät, ja oppia siellä. Prior Art puolestaa kuvastaa sitä, että oppii tekniikoita ja saa inspiraatiota jo olemassa olevasta. Patron muistuttaa verkostojen ja sellaisten henkilöiden tärkeydestä, jotka voivat viedä sinua uralla eteenpäin. Productivity muistuttaa tuotteliaisuuden tärkeydestä. Esimerkkinä kirjassa oli käytetty, että mestari antoi oppilaiden tehdä maalausten helpot osat ja itse viimeisteli vaikeimmat osiot. Näin mestari pystyi tekemään paljon vaativaa työtä oppilaiden tehdessä helpommat työt. Practice painottaa toistoon ja tekemällä oppimiseen. Harjoiteltaessa on erittäin oleellista palaute ja reflektio, muuten ei tapahdu kehitystä. Passion muistuttaa siitä, että intohimo voi muuttaa unelmat todeksi, mutta ilman intohimoa ei voi saavuttaa erinomaisuutta. Landsberg muistuttaa kuitenkin, että ei kannata huolehtia vaikka oma intohimo ei olisikaan itselle täysin selvä. Tekee vain niitä asioita, joista tykkää, niin intohimokin löytyy.

Itse tulen soveltamaan ”Six Steps to Mastery” –mallia valmentaja kehittymiseen. Valmentamisen harjoittelua pystyn tekemään Taekwondourheilijat 2011:ssä valmentamalla meidän omia valmentajia, projekteissa konsulttina pystyn toteuttamaan valmentamisen periaatteita ja kolmantena olen hankkinut valmennettavia omasta lähipiiristä. Harjoittelun määrä ei tule muodostumaan ongelmaksi, mutta kuinka saan tarpeeksi laadukasta palautetta ja miten pystyn tekemään itse reflektointia ovat vielä ratkaisematta. Yksi ajatus reflektoinnin mahdollistamiseksi on, että nauhoittaisin kaikki valmennustilanteet ja kuuntelisi nauhat jälkikäteen. Muiden kohtien toteutuminen vielä toistaiseksi antaa odottaa itseään, mutta toimivat kuitenkin hyvinä tavoitteina matkalla huipputason valmentajaksi kehittymistä.

Mindfulness

Landsberg omistaa yhden luvun kirjasta Mindfulnessille. Itse olen nyt viimeisen vuoden verran harjoittanut Mindfulnessia Williamsin ja Penmanin ohjeiden mukaisesti. Omakohtaiset kokemukset tukevat sitä mistä Landsberg kirjoittaa.

Tärkeimmät asiat, mitä kannattaa tietää Mindfulnessista, on että sen juuret juontavat meditaatioon ja näin se ei ole mikään uusi asia. Mindfulness on meditaatiota, jonka vaikutukset keholle ja mielelle on pystytty osoittamaan tutkimuksilla. Toinen asia mikä mindfulnessista on hyvä tietää, on että se vaatii jatkuvaa harjoittelua samalla tavalla kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen.

Olen kokenut, että mindfulness -harjoituksia tekemällä olen paremmin läsnä ja pystyn katsomaan tapahtumia ja asioita objektiivisemmin. Käytännössä nämä kauniit sanat tarkoittavat sitä, että kun töissä joku tulee kysymään minulta jotain, pystyn hetkeksi jäädä pohtimaan mitä aion vastata, enkä vain sylkäise suustani mitä ensimmäiseksi tuleen mieleen. Objektiivisuudesta hyvä esimerkki on rauhallisuuden säilyttäminen, kun vaihtaa vaippaa pääpunaisena kurkkusuorana karjuvalle nelikuisille poitsulle. Mindfulnessin avulla osaa hieman paremmin pysyä rauhallisena ja ymmärtää, että lapsella ei ole muuta keinoa ilmaista itseään. Hän ei vain vielä ymmärrä, että kakkavaipat on vaihdettava ennen kuin saa taas ruokaa.

Itse kannatan kaikille mindfulnessiin tutustumista. Hyvä keino lähteä liikkeelle on lukea Williamsin ja Penmanin kirja, johon viittasin aikaisemmin, ja tehdä kirjassa mainittu 8 viikon harjoitusohjelma.

Loppusanat

Toivottavasti kirjoitukseni herätti sinussa innostusta ja sait uusia ajatuksia kuinka voisit kehittää itseäsi omissa kiinnostuksen kohteissa. Kuulen mielelläni myös sinun ajatuksista ja kaikki rakentava kommentointi otetaan vastaan avosylein.

Parhain terveisin

Petteri Kauppinen

BM Performancen tapa lähestyä aihetta nimeltä suorituskyky

Suorituskyky

Suorituskyvyllä kuvataan ihmisten tai laitteiden kykyä suoriutua annetuista tehtävistä. Suorituskyky itsessään on moniselitteinen asia ja siihen vaikuttaa hyvinkin monia tekijöitä ja sitä voi myös tarkastella erinäisistä näkökulmista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää muodostaa ensin itselle ajatus suorituskyvystä. Seuraavaksi esittelen BM Performancen tavan lähestyä käsitettä suorituskyky.

Kolmiportainen malli suorituskyvyn tarkastelulle

BM Performancessa olen valinnut suorituskyvyn tarkastelulle kolmiportaisen mallin. Malli on kuvattu alla olevassa kuvassa. Jaan suorituskyvyn kolmeen eri tasoon. Ensimmäinen taso on normaalitaso, jolla toimimme ilman, että keskitymme toimintaan sen kummemmin. Toinen taso on aktivoitutaso. Tämä on sellainen taso, että meidän pitää tietoisesti tehdä työtä, että pääsemme tälle tasolle. Tälle tasolle pääsemiseksi on vuosien saatossa muodostunut aamun aktivointi, joka löytyy palveluista nimellä ”Kick-Start tehokkaaseen päivään”. Huippusuoritus on puolestaan taso, joka halutaan saavuttaa silloin kuin käsillä on jokin erityisen merkittävä tai tärkeä tehtävä itselle. Hyvä esimerkki tällaisesta tehtävästä on tutkijan 10 min esitelmä vuoden tärkeimmässä seminaarissa tai konsultin/myyjän pitämä viimeinen puhe asiakkaalle ennen päätöksen tekoa. Urheilumaailman puolelta tällaisia hetkiä ovat esim. SM-kisat. Vuoden 2011 taekwondon SM-kisoihin oma henkilökohtainen mentaalinen valmistautuminen kesti yhden viikon. Kisoja edeltävän viikon ajan tein mielikuvaharjoituksia, jossa keskityin jännityksen muuttamiseen jalkojen voimaksi. Tällä haluan kuvata sitä, että huippusuorituksiin pääsemiseksi vaatii aktiivista työskentelyä ennen suoritusta.

Suorituskykyä voi tarkastella kolmella eri tasolla

Mistä kolmiportaisuus tulee?

Kolmiportaisuus juontaa juurensa havainnoista, jotka tein haastatellessani ihmisiä tutkimustani varten. Useita haastatteluja tehtyäni huomasin, että kolmella tasolla on yksinkertaista ja selkeää kuvata suorituskykyä, kun on tarve konkretisoida suorituskykyä, jotta sitä voisi optimoida. Yleensä ajatellaan, että meillä on jonkin tasoinen suorituskyky ja sitä pyritään parantamaan. Tällainen ajattelu ei huomioi tehtävän asettamia haasteita. Eivät kaikki tehtävät vaadi viikon mittaista valmistautumista. Normaaleista arkipäivän ja työelämän haasteista selviämme normaalilla tasolla ja, jos emme selviä sitä varten haluamme kehittää normaalia tasoa.

Toiset tehtävät vaativat meiltä virittäytymistä, jotta pystyisimme suoriutumaan tehtävästä mahdollisimman hyvin. Tällaisia tehtäviä voisi esimerkiksi olla toistuvat tapahtumat, joissa välitetään tietoa kollegoille tai organisoidaan tulevien päivien tekemistä. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta on tiimin viikkopalaveri, jossa päätetään mitä seuraavalla viikolla tehdään. Kaikki tietävät, että hyvä suunnittelu alkuvaiheessa varmistaa nopeamman ja tehokkaamman toteutuksen. Tällaiset toistuvat tapahtumat haluamme hoitaa mahdollisimman hyvin, koska tapahtuma vaikutta monen henkilön tuleviin suorituksiin. Näitä tehtäviä varten haluamme aktivoida itsemme varmistaaksemme hyvän suorituksen.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi meillä on huippusuoritusta vaativia tehtäviä, jotka koemme hyvin merkittäviksi ja joissa haluamme suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla.  Hyvä esimerkki tällaisesta tehtävästä on toimitusjohtajan esitys henkilöstölle uudesta strategiasta. Tilanne vaatii toimitusjohtajalta huippusuorituksen, jotta henkilöstö voi samaistua uuteen strategiaan ja sitoutua sen toteuttamiseen. Tallaisissa tilanteissa on ehdottoman tärkeää tehdä kaikkensa etukäteen, jotta tapahtuma saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Hankalaa tällaisten tehtävien kanssa on se, että tavoitteen toteutuminen selviää vasta ajan kuluessa, kun seurataan yrityksen menestymistä.

Yhteenveto

Yhteenveto näistä kolmen tyyppisistä tehtävistä ja suorituskyvystä, on se että tehtäviin pitää valmistautua erilailla ja ne vaativat meiltä eritasoisia suorituksia. Tästä tulemme siihen havaintoon, että meidän on kehittävä suorituskykyä eri tavoille. Suorituskyvyn kehittämiseen ja erilaisiin tehtäviin valmistautumista tulen käsittelemään seuraavissa kirjoituksissani.

Kiitos Sinulle hyvä lukija! Jos kirjoitukseni herätti ajatuksia tai kommentteja niin kuulisin niistä erittäin mielelläni.

Parhain terveisin

Petteri Kauppinen

Toiminnan perusajatus

BM Performancen tehtävä on auttaa ihmisiä saavuttamaan huippusuorituksia.

Body mind Performance perusajatus on auttaa ihmisiä nostamaan suorituskykyään niin työelämässä, urheilussa, harrastuksissa kuin arjessakin. Ideologia tämän takana on, että kaikilla on tietty suoritustaso, jolla toimitaan normaalisti. Ajatus on nostaa yleistä suorituskykyä kehittämällä sekä fyysisiä, että mentaalisia kyvykkyyksiä. Keskitymme kehittämään yleistä suorituskykyä, optimoimaan lyhyen aikavälin suoritusta sekä valmistautumaan yksittäisiin huippusuorituksiin.

 

Hei rakas sivuilla vierailija,

tähän osoitteeseen rakentuu kesän 2016 aikana yrityksen Body mind Performancen sivut.

Body Mind Performancen tehtävä on auttaa ihmisiä optimoimaan heidän suorituskykynsä käsillä oleviin tehtäviin. Tämä tapahtuu optimoimalla fyysinen ja mentaalinen suoritus, mutta myös keskittymällä näiden yhteissuoritukseen.

Alla kuva minusta Petteri Kauppisesta tähtäämäsä huippusuoritukseen Taekwondon SM-kisoissa!

Petteri_199x300