Aihearkisto: Suorituskyky

Kirja-analyysi Max Landsbergin kirjasta Mastering Coaching

Johdanto

Tässä kirja-analyysissä avaan aluksi kirjan sisältöä, jotta lukijan on helpompi päästä mukaan. Tämän jälkeen käyn läpi kirjan ydinviestiä ja sen jälkeen annan oman arvioni kirjasta. Sitten avaan paria kirjan ajatusta ja kerron, kuinka olen itse ajatellut hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Lopuksi vielä muutamia ajatuksia Landsbergin esittelemästä mindfulnessista, joka on minulle tuttua niin lukemisen kuin käytännön harjoittelun kautta.

Sisältö

Max Lansdberg kerää uusimpaan kirjaansa Mastering Coaching tieteen löydöksiä ja yritysmaailman työkaluja valmentamista varten. Landsbergin esittelemät löydökset ja työkalut eivät ole suunnattu mihinkään tiettyyn valmennustilanteeseen vaan lukijan täytyy itse pohtia miten haluaa soveltaa työkaluja. Lopuksi Landsberg esittelee yleisiä tilanteita, joihin hän on törmännyt omalla urallaan valmentajana.

Kirjan ensimmäisessä osassa Landsberg esittelee neurotieteiden, urheilu- ja positiivisen psykologian, mindfulnessin ja kokeellisen oppimisen tiedealojen löydöksiä ja saavutuksia. Toisessa osassa hän paneutuu viiteen työkaluun, joita hän kutsuu strategioiksi. Viisi strategiaa ovat ”Expert Performance”, ”6 Steps to Mastery”, Collin’s Hedgehog and the BHAG, McKinsey’s Three Horizons ja Psychometics. Kolmannen osan tilanteet ovat roolinvaihto, 360⁰ -palaute, hallitustyöskentelyn tehokkuus ja y-sukupolvi.

Neurotiede käsittelee uusimpia löydöksiä, jotka perustuvat aivojen magneettikuvaamiseen. Neurotieteet valottavat aivojen toimintaa ja selittävät miksi nykyisin käytössä olevat työtavat ja mallit toimivat. Urheilupsykologiaosiossa haetaan oppeja tiedemiehiltä, valmentajilta ja urheilijoilta. Positiivinen psykologiakappale (PP) antaa yleiskuvan PP:n oppeihin. Mindfulness esittelee sen taustoja ja hyötyjä menemättä kovinkaan syvälle aiheeseen. Kokeellisen oppimisen kappale kertoo, mitä oppiminen vaatii, miten taidon kehittymistä voi kuvata, miten ihmiset oppivat ja miten oppimista voi mitata. Strategiat ja tilanteet osien kappaleet noudattelevat samanlaista kaavaa. Näissä kappaleissa esitellään kyseessä oleva konsepti ja avataan hieman, kuinka kyseistä konseptia voi hyödyntää valmentamisessa. Vaikka kuittasin kirjasta kaksi kolmas osaa yhdellä lauseella, se ei tarkoita, että nämä osiot olisivat yhtään vähempiarvoisia.

Kirjan ydinviesti

Kirjan ydinviesti Landsbergin mukaan on tarjota lisää konsepteja ja työkaluja kaikille valmentajille ja näin lisätä heidän valmiuksiaan toimia parempina valmentajina. Kirjan luettuani voin sanoa, että tämä lupaus täyttyy. Monet asiat kirjassa ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden syvällinen hallitseminen vaatii harjoittelua, jotta voi toteuttaa asioita omassa elämässä, valmentamisessa tai opettaa niitä valmennettavalle tai asiakkaalle. Hyvä esimerkki tästä on psykometriakappale, jossa esitellään erinäisiä työkaluja. Tämän kirjan lukemisella ei kuitenkaan mielestäni voi vielä lähteä käyttämään mitään noista työkaluista.

Arvio

Minusta kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen erityisesti tiedeosion löydöksien takia. Tiedemaailman löydökset ovat helpoiten sovellettavissa omaan ja muiden toimintaan. Kirjan toisen osan konseptit ja mallit vaativat enemmän ajatustyötä ja pohdintaa, jotta niille löytyy oikeat käyttötarkoitukset. Kirjan kolmannessa osassa esitellyt tilanteet ovat ihan viihdyttävää luettavaa, mutta harva valmentaa yritysten hallituksia päivätyönään.

Yleisarvosana kirjalle, on että kannattaa lukea, jos on kiinnostunut valmentamisesta tai itsensä kehittämisestä. Uskon, että jokaiselle lukijalle jää jotain haaviin. Kirjasta löytyy myös hyviä referenssejä, jotka ovat lukemisen arvoisia. Alla ovat omat suosikkini.

Williams, M., Penman, D., (2011). Mindfulness: A Practical Guide to Finding Peace in a Frantic World. London: Platkus.

Gallway, W.T. (1974). The Inner Game of Tennis. New York: Random House.

Ajatuksia ja työkalupakin täytettä

Itse nappasin tästä kirjasta mukaan ajatukset ”Training buddy” ja ”Six Steps to Mastery”. ”Training Buddy” ajatuksen idea kiteytetysti on, että yhdessä jonkun toisen kanssa kehittyy nopeammin ja pidemmälle kuin yksinään. Monesti tämä toteutuu ihan huomaamattakin. Esimerkkinä uuden harrastuksen aloittaminen tapahtuu monesti kaverin tai kavereiden kanssa. Kaksin tai porukassa tsempataan toisia ja treenataan yhdessä. Niissä tilanteissa, kun joku ei jaksa niin kaveri tai porukka vetää mukana. Näin harrastus jatkuu kuin itsestään ja taito karttuu harjoittelun ja toisilta saadun palautteen myötä. Itse aion soveltaa ”Tarining Buddy” ajatusta valmentajana kehittymisessä. Laitoinkin omaan kalenteriin merkinnän, että syksyn 2016 aikana pitää löytää oma valmentaja buddy.

Six Steps to Mastery” Landsbergin” havaintoihin, kuinka suuret maalarit ovat kehittyneet mestareiksi omalla alallaan, Landsber mainitsee kuusi kohtaa, jotka auttavat tiellä kohti mestariutta. Harjoittelu (Practice), sponsori (Patron), paikka (Place), aikaisempi taide (Prior Art), tuotteliaisuus (Productivity) ovat asioita, jotka nostavat yksilön mestariuteen. Place idea on, että pitää mennä sinne missä oman alan maailman huiput työskentelevät, ja oppia siellä. Prior Art puolestaa kuvastaa sitä, että oppii tekniikoita ja saa inspiraatiota jo olemassa olevasta. Patron muistuttaa verkostojen ja sellaisten henkilöiden tärkeydestä, jotka voivat viedä sinua uralla eteenpäin. Productivity muistuttaa tuotteliaisuuden tärkeydestä. Esimerkkinä kirjassa oli käytetty, että mestari antoi oppilaiden tehdä maalausten helpot osat ja itse viimeisteli vaikeimmat osiot. Näin mestari pystyi tekemään paljon vaativaa työtä oppilaiden tehdessä helpommat työt. Practice painottaa toistoon ja tekemällä oppimiseen. Harjoiteltaessa on erittäin oleellista palaute ja reflektio, muuten ei tapahdu kehitystä. Passion muistuttaa siitä, että intohimo voi muuttaa unelmat todeksi, mutta ilman intohimoa ei voi saavuttaa erinomaisuutta. Landsberg muistuttaa kuitenkin, että ei kannata huolehtia vaikka oma intohimo ei olisikaan itselle täysin selvä. Tekee vain niitä asioita, joista tykkää, niin intohimokin löytyy.

Itse tulen soveltamaan ”Six Steps to Mastery” –mallia valmentaja kehittymiseen. Valmentamisen harjoittelua pystyn tekemään Taekwondourheilijat 2011:ssä valmentamalla meidän omia valmentajia, projekteissa konsulttina pystyn toteuttamaan valmentamisen periaatteita ja kolmantena olen hankkinut valmennettavia omasta lähipiiristä. Harjoittelun määrä ei tule muodostumaan ongelmaksi, mutta kuinka saan tarpeeksi laadukasta palautetta ja miten pystyn tekemään itse reflektointia ovat vielä ratkaisematta. Yksi ajatus reflektoinnin mahdollistamiseksi on, että nauhoittaisin kaikki valmennustilanteet ja kuuntelisi nauhat jälkikäteen. Muiden kohtien toteutuminen vielä toistaiseksi antaa odottaa itseään, mutta toimivat kuitenkin hyvinä tavoitteina matkalla huipputason valmentajaksi kehittymistä.

Mindfulness

Landsberg omistaa yhden luvun kirjasta Mindfulnessille. Itse olen nyt viimeisen vuoden verran harjoittanut Mindfulnessia Williamsin ja Penmanin ohjeiden mukaisesti. Omakohtaiset kokemukset tukevat sitä mistä Landsberg kirjoittaa.

Tärkeimmät asiat, mitä kannattaa tietää Mindfulnessista, on että sen juuret juontavat meditaatioon ja näin se ei ole mikään uusi asia. Mindfulness on meditaatiota, jonka vaikutukset keholle ja mielelle on pystytty osoittamaan tutkimuksilla. Toinen asia mikä mindfulnessista on hyvä tietää, on että se vaatii jatkuvaa harjoittelua samalla tavalla kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen.

Olen kokenut, että mindfulness -harjoituksia tekemällä olen paremmin läsnä ja pystyn katsomaan tapahtumia ja asioita objektiivisemmin. Käytännössä nämä kauniit sanat tarkoittavat sitä, että kun töissä joku tulee kysymään minulta jotain, pystyn hetkeksi jäädä pohtimaan mitä aion vastata, enkä vain sylkäise suustani mitä ensimmäiseksi tuleen mieleen. Objektiivisuudesta hyvä esimerkki on rauhallisuuden säilyttäminen, kun vaihtaa vaippaa pääpunaisena kurkkusuorana karjuvalle nelikuisille poitsulle. Mindfulnessin avulla osaa hieman paremmin pysyä rauhallisena ja ymmärtää, että lapsella ei ole muuta keinoa ilmaista itseään. Hän ei vain vielä ymmärrä, että kakkavaipat on vaihdettava ennen kuin saa taas ruokaa.

Itse kannatan kaikille mindfulnessiin tutustumista. Hyvä keino lähteä liikkeelle on lukea Williamsin ja Penmanin kirja, johon viittasin aikaisemmin, ja tehdä kirjassa mainittu 8 viikon harjoitusohjelma.

Loppusanat

Toivottavasti kirjoitukseni herätti sinussa innostusta ja sait uusia ajatuksia kuinka voisit kehittää itseäsi omissa kiinnostuksen kohteissa. Kuulen mielelläni myös sinun ajatuksista ja kaikki rakentava kommentointi otetaan vastaan avosylein.

Parhain terveisin

Petteri Kauppinen

BM Performancen tapa lähestyä aihetta nimeltä suorituskyky

Suorituskyky

Suorituskyvyllä kuvataan ihmisten tai laitteiden kykyä suoriutua annetuista tehtävistä. Suorituskyky itsessään on moniselitteinen asia ja siihen vaikuttaa hyvinkin monia tekijöitä ja sitä voi myös tarkastella erinäisistä näkökulmista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää muodostaa ensin itselle ajatus suorituskyvystä. Seuraavaksi esittelen BM Performancen tavan lähestyä käsitettä suorituskyky.

Kolmiportainen malli suorituskyvyn tarkastelulle

BM Performancessa olen valinnut suorituskyvyn tarkastelulle kolmiportaisen mallin. Malli on kuvattu alla olevassa kuvassa. Jaan suorituskyvyn kolmeen eri tasoon. Ensimmäinen taso on normaalitaso, jolla toimimme ilman, että keskitymme toimintaan sen kummemmin. Toinen taso on aktivoitutaso. Tämä on sellainen taso, että meidän pitää tietoisesti tehdä työtä, että pääsemme tälle tasolle. Tälle tasolle pääsemiseksi on vuosien saatossa muodostunut aamun aktivointi, joka löytyy palveluista nimellä ”Kick-Start tehokkaaseen päivään”. Huippusuoritus on puolestaan taso, joka halutaan saavuttaa silloin kuin käsillä on jokin erityisen merkittävä tai tärkeä tehtävä itselle. Hyvä esimerkki tällaisesta tehtävästä on tutkijan 10 min esitelmä vuoden tärkeimmässä seminaarissa tai konsultin/myyjän pitämä viimeinen puhe asiakkaalle ennen päätöksen tekoa. Urheilumaailman puolelta tällaisia hetkiä ovat esim. SM-kisat. Vuoden 2011 taekwondon SM-kisoihin oma henkilökohtainen mentaalinen valmistautuminen kesti yhden viikon. Kisoja edeltävän viikon ajan tein mielikuvaharjoituksia, jossa keskityin jännityksen muuttamiseen jalkojen voimaksi. Tällä haluan kuvata sitä, että huippusuorituksiin pääsemiseksi vaatii aktiivista työskentelyä ennen suoritusta.

Suorituskykyä voi tarkastella kolmella eri tasolla

Mistä kolmiportaisuus tulee?

Kolmiportaisuus juontaa juurensa havainnoista, jotka tein haastatellessani ihmisiä tutkimustani varten. Useita haastatteluja tehtyäni huomasin, että kolmella tasolla on yksinkertaista ja selkeää kuvata suorituskykyä, kun on tarve konkretisoida suorituskykyä, jotta sitä voisi optimoida. Yleensä ajatellaan, että meillä on jonkin tasoinen suorituskyky ja sitä pyritään parantamaan. Tällainen ajattelu ei huomioi tehtävän asettamia haasteita. Eivät kaikki tehtävät vaadi viikon mittaista valmistautumista. Normaaleista arkipäivän ja työelämän haasteista selviämme normaalilla tasolla ja, jos emme selviä sitä varten haluamme kehittää normaalia tasoa.

Toiset tehtävät vaativat meiltä virittäytymistä, jotta pystyisimme suoriutumaan tehtävästä mahdollisimman hyvin. Tällaisia tehtäviä voisi esimerkiksi olla toistuvat tapahtumat, joissa välitetään tietoa kollegoille tai organisoidaan tulevien päivien tekemistä. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta on tiimin viikkopalaveri, jossa päätetään mitä seuraavalla viikolla tehdään. Kaikki tietävät, että hyvä suunnittelu alkuvaiheessa varmistaa nopeamman ja tehokkaamman toteutuksen. Tällaiset toistuvat tapahtumat haluamme hoitaa mahdollisimman hyvin, koska tapahtuma vaikutta monen henkilön tuleviin suorituksiin. Näitä tehtäviä varten haluamme aktivoida itsemme varmistaaksemme hyvän suorituksen.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi meillä on huippusuoritusta vaativia tehtäviä, jotka koemme hyvin merkittäviksi ja joissa haluamme suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla.  Hyvä esimerkki tällaisesta tehtävästä on toimitusjohtajan esitys henkilöstölle uudesta strategiasta. Tilanne vaatii toimitusjohtajalta huippusuorituksen, jotta henkilöstö voi samaistua uuteen strategiaan ja sitoutua sen toteuttamiseen. Tallaisissa tilanteissa on ehdottoman tärkeää tehdä kaikkensa etukäteen, jotta tapahtuma saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Hankalaa tällaisten tehtävien kanssa on se, että tavoitteen toteutuminen selviää vasta ajan kuluessa, kun seurataan yrityksen menestymistä.

Yhteenveto

Yhteenveto näistä kolmen tyyppisistä tehtävistä ja suorituskyvystä, on se että tehtäviin pitää valmistautua erilailla ja ne vaativat meiltä eritasoisia suorituksia. Tästä tulemme siihen havaintoon, että meidän on kehittävä suorituskykyä eri tavoille. Suorituskyvyn kehittämiseen ja erilaisiin tehtäviin valmistautumista tulen käsittelemään seuraavissa kirjoituksissani.

Kiitos Sinulle hyvä lukija! Jos kirjoitukseni herätti ajatuksia tai kommentteja niin kuulisin niistä erittäin mielelläni.

Parhain terveisin

Petteri Kauppinen